keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Tallimuistoja #3: Perusratsastuksen opettelua 2000-luvulla

Ensimmäiset kerrat kavioeläimen selässä koin 3-vuotiaana Merjan tallilla. Niistä hetkistä on nyt tultu 20 vuotta eteenpäin, joten ajattelin kirjoittaa sarjan postauksia, jotka kertovat heppaelämästä eri ratsastuskouluilla, joilla olen käynyt. Muistot ovat omiani ja osa sieltä melkein kahdenkymmenen vuoden takaa, joten älkää toki lukeko tekstiä minään faktatietona :D

Kaisan talli 2001-2003 ja 2005-2007

Siirryin Kaisan tallille ratsastamaan 8- tai 9-vuotiaana. En tosiaan muista enää tarkkaa vuotta. Kaisan talli oli lähellä lapsuuden kotiani ja monet muutkin kävivät siellä ratsastamassa koulustani. Tuohon aikaan ei vielä kuvia otettu jatkuvasti, joten heppakuvia ei ole ajalta meille kotiin säästynyt. :(
Pienenä heppatyttönä, joka vielä opetteli ratsastuksen alkeita, ratsastin lähinnä tallin shetlanninponi Eltonilla ja ponilla nimeltä Tellu. Tellulla ratsastaessani pääsin eroon laukkakammostani ja sain muutenkin paljon lisää varmuutta. Yhdelle tunnille muistan saaneeni myös Kaisan entisen kisaponin Cavan. Taitamattomalla istunnallani en saanut sitä liikkumaan mihinkään, mutta opinhan taas uutta realiteettia taidoistani. :D

Kasvaessani ja kehittyessäni hieman sain ratsastaa myös tallin muilla hevosilla. Muistelin, että esimerkiksi Tamara olisi ollut iso hevonen, mutta se onkin welshponi :D Noh, pikkutytön mielestä se näytti isolta. Tamaran lisäksi pääsin Rytin ja Sirun, suomenhevosten selkään. Rytiä muistelen lämmöllä, ihana suokki!

Siirtyessäni yläasteelle Sulo siirrettiin Kaisan tallille, sillä siellä oli yksityishevosen karsinapaikka vapaana. Kävin Sulon kanssa Kaisan tunneilla ja opin noiden vuosien aikana paljon ratsastuksesta ja istunnan merkityksestä. Kaisan opeista on myös jäänyt paljon takataskuun ja käytän edelleen monia Kaisan minulle ensikerran esittelemiä harjoituksia.

Yksi tunti tallilta on jäänyt erityisesti mieleen. Kaisan tallin yli lentävät välillä lentokoneet Turun lentokentälle ja yhtenä päivänä kovaääninen hävittäjä lensi kentän yli kesken tunnin. Muut hevoset säikähtivät ja riehaantuivat kovasta äänestä. Pysäytin Sulon keskelle kenttää odottamaan, että muut rauhoittuisivat ja voisimme jatkaa tuntia. Muut hevoset juoksentelivat eri suuntiin ja Sulo seisoi rauhallisena keskellä kenttää ihmetellen mitä muut skitsoavat :D

Aikamme Kaisan tallilla huipentui tallikisoihin ollessani 14-vuotias. Kilpailimme siskoni kanssa samassa luokassa, jonka siskoni voitti. Minä tulin neljänneksi. Olen hypännyt Kaisan tallilla myös isoimman erikoisesteeni tähän mennessä, ja tästä on todiste sukupostissakin.

Kaisan talli toimii nykyään nimellä Ratsutila Cavalier.

Kaisan tallilla Sulon kanssa vietetyistä ajoista otettiin jo itseasiassa kuvia, mutta ne kaikki katosivat, kun vanha tietokoneeni hajosi :/ Joten kuvia on luvassa vain ruusukkeista linkattujen kuvien lisäksi.


Ruusukkeet Kaisan tallin kisoista

Tallikisat 2007 

2 kommenttia:

  1. Ihania muistoja, noita on varmastikin ihana muistella lämmöllä näin jälkeenpäin :)

    Pollenkirjakarsina.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. On kyllä! :) Harmittaa vaan, ettei kuvia ole noilta ajoilta säästynyt :/

    VastaaPoista