sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Juna meni jo!

Otsikko tiivistää eilisen koulutuntini aika hyvin...

Lauantai ei normaalisti ole ratsastustuntipäiväni, mutta vanhempani olivat käymässä kaukaa Liedosta ja he tulivat katsomaan ratsastustani.

Sain tunnille Visterin ja olin onnessani. Viime kerralla meni niin mainiosti, ehkä tänäänkin sujuu siis hyvin. Alkuun meillä olikin yhteisymmärrystä ja suokki oli kuulolla. Teimme pääty-ympyrällä harjoitusta, jossa piti pidentää ja lyhentää käyntiä. Eli ratsastaa niin, että askel lyhenee ja pitenee, mutta tempo ei muutu, eikä hevonen rojahda pitkäksi tai roikkumaan ohjaan.

Samaa harjoitusta teimme myös ravisssa. Vister pistikin sitten toiseen kierrokseen tehtäessä jyrävaihteen päälle, kun se ei enää jaksanut tsempata. Mulla oli omat voimat jo vähän loppu ja heppa pääsi juoksemaan pois avuilta. Harmitti kyllä, koska sain itseni ja hevosen koottua vasta lopuksi uudestaan.

Samaa tehtävää teimme myös laukassa ja apuni olivat usein myöhässä, tai jäin roikkumaan ohjaan aivan liian pitkäksi aikaa... No alkoi taas tuntua, että eihän tästä perskeles mitään tule. Lopuksi sain jo aikaan vähän kootumpaa laukkaa ja reagoitua ajoissa hevosen temponmuutoksiin.

Loppuraveissa ja käynnissä sain höyryveturista taas hevosen ja se alkoi kuunnella ja kulkea paremmin :D

Tänään aamulla oli oikea hartia aivan jumissa, ei näin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti